Mirita Saxberg Järjen ääni

Lukukausimaksut EU:n ja ETA:n ulkopuolisille opiskelijoille. Storm in a Tea Cup?

Sipilän johtama työryhmä on hallitusneuvotteluissaan linjannut EU-politiikkaa, maahanmuuttoa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Maahanmuuttopolitiikkaan liittyen työryhmä esittää opiskelijaliittojen keskuudessa närää aiheuttavia lukukausimaksuja EU- ja ETA alueen ulkopuolelta Suomeen opiskelemaan muuttaville opiskelijoille. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ovat antaneet julkisen kannanottonsa suomalaisen hyvinvoivan koulutuspolitiikan puolesta: lukukausimaksut rajoittaisivat työllisyyttä tukevaa maahanmuuttoa ja kansainvälistymistä.

Huolenaihe olisi todellinen jos uhkakuva toteutuisi. Suomi tarvitsee maahanmuuttoperäistä koulutettua työvoimaa. On kuitenkin huomattava että Suomessa kansainvälisen korkea-asteen koulutuksen saaneet ovat enenevässä osin veronmaksajia muualla kuin Suomessa kansalaisuudesta riippumatta.

Yliopisto-opiskelijan kustannukset valtiolle ovat vuodessa n. 7000EUR/vuosi ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien hieman enemmän (KOTA- ja Vipunen-tietokannat sekä Opetushallitus, CIMO Faktaa 2A/2015). Tutkinnon kustannusten paikkaamiseen verorahoilla kuluu arviolta aikaa sama määrä työvuosia kuin tutkinnon suorittamiseen. Kyseessä on investointi, jonka tuottavuudesta ei valtio saa takeita. Riski kuitenkin kannattaa, mikäli opiskelija tulevaisuudessa työllistyy Suomessa, perustaa perheen Suomessa tai käy kauppaa suomalaisten kanssa.

Ehdotettujen lukukausimaksujen tuomat säästöt eivät kuitenkaan pelastaisi tulevaisuuden talousnäkymiä, vaan kyse on pikemminkin maahanmuuttopoliittisesta suunnannäytöstä. Suomalaisten opiskelijoiden ei tule kantaa huolta tulevaisuuden eriarvoisuutta lisäävästä maksulliseksi muuttuvasta opiskelusta.

Opiskelijat ovatkin barrikadeilla ilmaisen opiskelun rajoittamisesta ainoastaan kuluja ja tuottoja laskien. Kulttuurien sekoittuminen ja kansainvälinen oppimisympäristö toki ovat tärkeitä asioita koulutuksessa. En kuitenkaan usko näiden kärsivän hallitusryhmän esityksen toteutuessa. AMK- ja yliopisto-opiskelijat varmasti löytävät tiensä Suomeen jatkossakin. Yksityisissä ammattikorkeakouluissa on koulutus voinut olla kaukaa tuleville opiskelijoille maksullista jo kauan englanninkielisten linjojen opiskelijakannan siitä kärsimättä. Suomi on peruskoulutuksen tasoltaan kärkivaltioita ja maine heijastuu kaikkiin asteisiin, vaikkakin Pisan vertailuluvut näyttävät laskusuhdannetta.

Tärkeätä on pitää hyvä maine yllä, satsata suomikuvan markkinointiin ja luoda vetoa suomalaisiin korkeakouluihin ylläpitämällä laadukasta opetusta korkea-asteella. Innovaatiotehtailun aiheuttama tutkijapainoitteinen yliopistotyöskentely ja opinahjojen talouspaineet eivät saa rajoittaa opetustyöhön käytettäviä resursseja ja opettajien koulutusta. Kouluttamiemme opiskelijoiden tuleva ostovoima on voitava ohjata kotimaahan.

Satsaukset englanninkieliseen koulutuksen tasokkuuteen, suomen kielen opetukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn ovat tärkeätä maahanmuuttopolitiikkaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Näinhän se valitettavasti on!

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Tärkeintähän tässä on huomata esityksen sanamuoto "EU- ja ETA alueen ulkopuolelta Suomeen opiskelemaan muuttavia" Suomen kansalaisia on paljon mm. Japanissa, USA:ssa, Kanadassa, Kiinassa ja muualla, niin vaihto-oppilaina kuin opiskelijoina.

Tämä on ensimmäinen kerta että Suomen kansalaisille esitetään lukukausimaksuja jos he erehtyvät asumaan välillä Euroopan ulkopuolella. Suomessa pelätään ulkomaisia vaikutteita ja tulevaisuudessa varmasti myös Euroopan maihin muuttaneita rangaistaan samalla tavoin. Ikävää vain, että monet ovat jo ehtineet tehdä päätöksiä tulevasta syksystä ja ne jotka ovat päättäneet väärin (viettää esim. vuoden USA:ssa) tulevat saamaan rangaistuksena lukukausimaksut jos hakeutuisivat myöhemmin suomalaiseen yliopistoon.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Jos sanamuoto "EU- ja ETA alueen ulkopuolelta Suomeen opiskelemaan muuttavia" pitää paikkaansa, niin miten tämä parantaa suomalaisten tilannetta kansainvälistyä?

On tilanteita, joissa suomalainen saa esim. lukio-opetuksensa ulkomailla. Ja palaa kansainvälistyttyään Suomeen korkeamman asteen opintoihin. Tällaisen kansainvälistymisen hyödyllisyydestä on erittäin hyviä esimerkkejä, vaikkapa Jorma Ollila. Lukio-opinnot ulkomailla. Yliopisto-opinnot Suomessa.

Nykyään on myös yleistä, että kandivaiheen opinnot opiskellaan jossain muualla, ulkomaillakin. Ja maisterivaiheen opinnot esim. Suomessa.

Ovatko ne opinnot Suomessa jatkossa maksullisia Suomen kansalaisille, jos Suomen kansalainen on opiskellut kandidaatinopintonsa ulkomailla, samalla hankkien kansainvälistymiskokemusta?

Kohtalaisen hintavaa kansainvälistymistä, jos näin olisi. Eikä vaikuta järkevältä. Eikä vaikuta Suomen edun mukaiselta.

Lain sanamuodolla on tässä kohtaa suuri merkitys Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Käyttäjän AnjaJantti kuva
Anja Jantti

Oma käsitykseni blogin otsikossa mainituista opiskelijoiden lukukausimaksuista perustuu useiden vuosien Kanadassa asumisesta. Mm. kiinalaisia tulee sinnekin runsaasti, vaikka lukukausimaksut esim. BC:ssä ovat n. 23000 CAD/lukuvuosi (omille n. 5000 CAD). He tulevat koulutuksen perässä ja usein jäävät Pohjois-Amerikkaan. Ko. maksut ovat iso osa Kanadan budjettituloja, miksei siis meidänkin, pienen Suomen. Suomalainen voi siellä valita pysyykö Suomen kansalaisena, käy armeijan Suomessa ja usea tulee ilmaisen koulutuksen perässä tänne suomalaisena. Sehän sopii. Ymmärrän kyllä hyvin nykyajattelun, jossa kaikki on saatu for nothing ja mistään ei luovuta. Olen sodan loppuvaiheessa syntynyt eikä minulla opiskelu ole ollut ilmaista, vaan suosittelen nykyihmisillekin paluuta selviytymiseen ilman tumput käteen mentaliteettia. Kyllä tänne tulee kiinalaisia, intialaisia ym kansalaisia hyvän koulutuksen perässä maksamalla lukukausimaksuja, mutta tänne he eivät jää vaan lähtevät suureen maailmaan. Helpotetaan vähän veropohjaamme.

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Kun Suomessa vastustetaan maahanmuuttoa, on löydettävä sopivat kohteet maahanmuuttokriitikoiden tyydyttämiseksi. Hallitus on linjansa valinnut: ensimmäiseksi kohteeksi otetaan Suomessa ikänsä veroa maksaneiden kansalaisten jälkikasvu, joka käy kansainvälistymässä Euroopan ulkopuolella ja haluaisi muuttaa takaisin koti-Suomeen opiskelemaan.

Nyt näyttää siltä, että kerran ulkomaille muuttaneiden suomalaisten on viisainta pysyäkin pois Suomesta. Halpoja, maksuttomia, parempilaatuisia ja paremmin tuettuja opiskelupaikkoja löytyy niin Saksasta, UK:sta, Ranskasta kuin USA:stakin. Muissa maissa korkeakouluopiskelun katsotaan hyödyttävän yhteiskuntaa. Suomessa nähtävästi ei.

Toimituksen poiminnat