Mirita Saxberg Järjen ääni

Opintotuen tulorajat hidastavat hyvinvointia

Opintotuen tulorajat pitäisi poistaa ja mahdollistaa opiskelijoiden oman rahan tienaaminen ilman byrokraattista säätelyä. Tulorajojen poisto parantaisi opiskelijoiden työelämään sijoittumista, yrittäjyyttä sekä lisäisi ostovoimaa.

Edellisessä kirjoituksessani sivusin opiskelijoista valtiolle aiheutuvia kuluja. Opiskelijoita ei kuitenkaan voida nähdä ainoastaan taloudellisina lukuina ja investointeina tulevaisuuden talouteen, vaan yhteiskunnan hyvinvointia ja kulttuurillista kehitystä heijastavana moottorina. Tämä moottori on pieniruokainen. Usea opiskelija kokee elävänsä köyhyydessä, sillä opintotuki lisineen harvoin riittää edes asumisen kustannuksiin pääkaupunkiseudulla. Opintotuen saamisen edellytyksenä on vuotuisten ansiotulojen pieni määrä. Vuosituloraja lasketaan siten, että jokaista tukikuukautta kohti opiskelijalla voi olla bruttotuloa 660 euroa. Jos opiskelija valitsee olla nostamatta tukea joinakin kuukausina, tuloa saa olla 1 970 euroa kuukaudessa. Käytännössä siis opiskelija elää tukirahalla ja matalapalkkaista osa-aikatyötä tehden, ainoastaan tukirahalla parasta ennen –hyllyjä koluten tai luopuen tukiosuudesta ja venyttäen voimavaransa opiskeluun ja kokoaikaiseen työhön.

Opiskelijoiden on tärkeätä saada osansa valtion allokoimasta kassasta, mutta on nähtävä että he myös kotiuttavat tuloja yhteiseen pottiin. Opintotuen tulorajojen karsiessa ostovoimaa opiskelijoiden veronmaksukyky jää vähäiseksi. Tulorajat ylittävästä tienaamisesta rangaistaan tuen osittaisella tai kokonaisella takaisinmaksulla, tai sen kokonaan menettämisellä. Sekä ideologisista että taloudellisista syistä opiskelijoiden kannustimia työn tekemiseen tulisi lisätä.

Opintotuen tulorajat pitäisi poistaa ja mahdollistaa opiskelijoiden oman rahan tienaaminen. Opiskelijoiden asennemuutoksesta ja pullistuvasta lompakosta hyötyisi myös valtion tukeman opiskelija-asuntolan lähikauppa. Työntekoon tuuppaaminen tukee lisäksi parempaa verkottumista ja integroitumista liike-elämään. Opiskelijat valmistuisivat työelämään entistä rivakammin, jos tulevaisuuden näkymät kristallisoituisivat jo opintojen varhaisessa vaiheessa. Väitän että opintotuen tulorajan poistolla myös tehtailtaisi nuoria yrittäjiä. Usea liiketoimintasuunnitelma jää toteuttamatta yrittäjyyteen liittyvien riskien vuoksi; opiskelevalle yrittäjälle suurin riski ei ole miinukselle jäävä tulos, vaan tulorajan ylittävä liikevaihto.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Daniel Kaartinen

Ihan totta tämä, kannatan kovasti ajatusta. Itsekin olen opiskelija, ja kyllä sitä verokorttia olen pariinkin otteeseen ihmetellyt, ensin veroprosentti on hyvät 10%, mutta tietyn rajan yli kun menee niin se on heti 40%.

Tämä on hyvä esimerkki siitä miten hyvinvointivaltiossa(hyvinvoivassa valtiossa?) kannustinloukut syntyvät kun ahkeruudesta ja työnteosta rokotetaan jo alusta pitäen. Valtio voi toki nähdä opiskelijat sijoituksena tulevaisuuteen, mutta ennen kaikkea opiskelija sijoittaa itse omaan tulevaisuuteensa ja siksi hänen tulisikin ottaa itse enemmän vastuuta, esimerkiksi juuri työtä tekemällä ja opintolainaa ottamalla.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Jos opiskelija ansaitsee esimerkiksi 3000 euroa kuussa, mihin hän tarvitsee opintotukea?

Johanna Heimonen

Hyvä kirjoitus Mirita! En voisi enempää olla samaa mieltä. En ole enää ollut opiskelija 10 vuoteen, mutta vieläkin on muistissa kuinka opintotukien takaisinmaksut tappoivat monen opiskelijan motivaation tehdä töitä opiskelun ohella.

Tulorajoilla heti alkuun yrittelijäät, ja energiset nuoret, saavat fiiliksen ettei työnteko kannata. Heti jos tienaat 660 euroa enemmän kuussa, menetät opintotuen. Pahinta mitä olen kuullut, mitä opiskelija on sanonut, että "minulla olisi loistava start up idea, mutta en voi aloittaa sitä - nimittäin jos se alkaisikin tuottaa rahaa, joudun luopumaan vakaasta kuukausittaisesta opintotuesta."

Monet "Start upit" Suomen ulkopuolella lähtevät opiskelijoiden aloitteesta, kuten monien tuntema Facebook. Nuorilla opiskelijoilla on innovativiisuutta, uusia ideoita - ja heillä ei ole mitään hävittävää. Kuinka surullista on, että opintotuki, tai tarkemmin sanottuna juuri tulorajat itseasiassa tappavat tämän "luovuuden" ja yrittämisen.

Työnteon tulisi aina olla kannattavaa. Ja varsinkin nuoria tulisi motivoida siihen. Jos opiskelija tekee tarvittavat opintopisteet kuukaudessa, ja sen lisäksi jaksaa yrittää ja tehdä työtä - ei tästä tulisi rangaista poistamalla hänen opintotukiaan tai käskemällä maksaa jo saadut opintotuet takaisin. Tämä kyseinen opiskelija maksaa tällöin jo yhteiseen veropottiin + varmistelee, että pääsee heti kiinni työelämään opintojen päätyttyä + kuluttaa enemmän.

Mutta heittäisin lisäksi jopa idean, että jos taas toinen opiskelija haluaa täysin keskittyä opiskeluun ja valmistua nopeammalla tahdilla, he voisivat mahdollisesti saada kuukausittain hieman suuremman opintotuen, kertyneiden opintoviikkojen mukaan (maksimitukipotti, ei kuitenkaan muuttuisi). Tämä kannustaisi monia valmistumaan nopeammin (mikä
olisi edullisempaa valtiolle) ja pääsisi taas työelämään mahdollisimman aikaisin (mikä taas toisi verorahoja enemmän.)

Tämä olisi win-win tilanne kaikille; niin täysipäiväisille opiskelijoille, työtätekeville opiskelijoille, valtiolle kuten myös sille lähikaupalle.

Ilman tulorajoja nuoretkin saisivat heti alusta asti fiiliksen että työnteko oikeasti kannattaa, ja siihen kannustetaan.

Roope Kolu

Onhan tämä aika naurettavaa että jos ostan palveluita/materiaalia toiselta yrittäjältä, en saa poistaa niitä laskelmista joita Kela tekee. Eli varsinkin vähänkin kalliimman tuotteen/ison erän valmistuttaminen on aika mahdotonta. Tämä järjettömyys varmaan tukee valtion verotuloja todella hienosti.

Toimituksen poiminnat