Mirita Saxberg Järjen ääni

Nouse ylös, nainen!

Pöydälle jälleen auennut avioliittolaki ja samaa sukupuolta olevien tasa-arvoisuus kerää huomiota. Suomen Yrittäjänaiset ja Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttavat myös miehen ja naisen välisestä tasa-arvosta: "Suomella ei ole varaa kyykyttää naisia".

Sukupuolten välinen yhteiskunnallinen tasa-arvo on Suomessa korkea, mutta se ei tarkoita että nykytasoon tulee olla tyytyväinen. Naisten osuus johtotehtävissä on pienempi kuin miesten. Naiset tekevät miehiä enemmän palkatonta kotityötä ja pätkätyötä, sekä käyttävät enemmän perhevapaita. Naisen euro on edelleen 83 senttiä, vaikka palkkojen epätasa-arvo on jokaisen työnantajan tiedossa. 

Eriarvoisuus hidastaa kehitystä ja heikentää Suomen kilpailukykyä. Työelämän tasa-arvon edistämisessä on rutkasti työsarkaa. Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander toteaa, että naisvaltaisten alojen työnantajat pulittavat Kelan korvauksen ulkopuolelle jäävän osan vauvalaskusta, joka on äidin työnantajalle noin 17 000 euroa. Tämä pitää naisyrittäjien aseman heikompana kuin miesten. Myös naisyrittäjien sosiaaliturva on miesyrittäjiä heikompi, sillä työelämän pirstoutuminen etenkin synnytysikäisillä naisilla alentaa mm. kertyvän eläkkeen määrää. Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen sukupuolten kesken on hallituksen agendalla ja toivon uudistusten pureutuvan rakenteeseen Ruotsin mallin mukaisesti.

Yhdyn Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttilan näkemykseen: tasa-arvon toteutumisen suurimpana esteenä ovat asenteet. Asenteet kulkevat kulttuurissamme sukupolvelta seuraavalle, joten ei täydellisen tasa-arvon toteutumattomuus ole miesten vika. Kyseessä on yhteiskunnan dynamiikkaan sisään leipoutunut rakenne, joka monimuotoisuudessaan edellyttää muutosta paitsi lainsäädännössä, myös ihmisen omassa käyttäytymisessä.

Nainen, nouse kyykystä. Uskalla vaatia taulukkopalkkaa miesten sarakkeesta. Pyri rohkeasti johtotehtäviin. Kyseenalaista itsestäänselvyydet sukupuolen mukaan määräytyvistä töistä. Palkansaajilla tulee olla oikeus samoihin perhevapauksiin sukupuoleen katsomatta. Toisaalta, jos miehet kyykistyisivät naisten tasolle, vaikuttaisi se parantavasti työllisyysasteeseen. Yleinen palkkataso laskisi, pätkätöitä tehtäisi mukisematta ja yrittämisen taloudelliset olosuhteet kohenisivat.

Kyykkyyn tai ylös, yhteiskunnallinen tasa-arvo on tärkeää, jotta kaikkia suomalaisia hyödyttävä osaaminen ja pk-yritysten työllistävä vaikutus ei valu tiskiveden mukana kotiviemäriin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Muutama mieltä askarruttava asia.

"Naiset tekevät miehiä enemmän palkatonta kotityötä"
- Miehet tekevät naisia enemmän palkallista ansiotyötä.

- Ei ole mahdollisuutta "Täydelliseen tasa-arvoon" koska naisilla ja miehillä on fyysisiä ja psyykkisiä eroja.

- Miksi työntantajan, tai kenenkään tulisi tukea toisen ihmisen lisääntymistä?

- Naiset tuntuvat suosivan "siistejä sisähommia" enemmän kuin miehet. Ei muutakuin töihin vaan tekemään pitkää päivää rakennuksilla, pajoilla ja tietyömailla.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kannattaa tutustua Sumasen blogiin. Sieltä löytyy tarvittavat tiedot tästä palkkaerovalheesta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

" - tasa-arvon toteutumisen suurimpana esteenä ovat asenteet"

Niinpä.

Janne Suuronen

Kerrankin Juhon kanssa samaa mieltä.

Nyt pitää enää selvittää, että kumman sukupuolen asenteet ? Naisten ? Miesten ?

Tai jos molempien sukupuolien asenteet, niin sittenhän kait ollaan de-facto tyytyväisiä nykytilanteeseen. Asenteethan kuvastavat tahtotilaa ja siten ilmeisesti nykyinen tilanne on kummankin sukupuolen konsensuksen mielestä kunnossa.

Aihepiirin esilläpitäminen poliittisen pyrkyryyden tai vaikkapa marttyyriutumisen (haetaan helppoa selitystä epäonnistumiselle) vuoksi ovat sitten eri asia.

Varmaankin vielä olemme matkalla - miehet naisten töissä, naiset miesten töissä - toteutumisen suhteen, mutten näe etteikö työnantajien ja työyhteisöjen asenteet jo olisi täysin valmiita tässä suhteessa; nyt siis asiassa on kyse meidän kunkin ihmisyksilön omasta asenteesta ammattia valitessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mitä ovat "naisten työt" ja "miesten työt" ja millä perusteella?

Kun Suomi alkoi todella teollistua 1800-luvun lopulla, tuottavin teollisuustyö oli nimenomaan "naisten työtä".

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kuten blogitekstistä hyvin ilmenee, niin asenneongelma on yleinen ja kirjoitus pyrkii kannustamaan etenkin naisia järjestymään ja nostamaan itse itsensä epätyydyttäväksi todetusta asemasta.

Vallitsevaan asiantilaan mukautuminen ei mielestäni kuvasta aina todellista tahtotilaa, vaan se ilmaisee nyt erityisesti blogitekstin aihealueelle tarkennettuna lähinnä alisuorittamista - sukupuolten välisen tasa-arvon tavoittelua ei muutenkaan kannata nähdä kontroversaalina uhriutumisena, vaan pitäisi paremminkin pyrkiä etsimään havaituille muutostarpeille mahdollisimman laajavavaikutteisia hyötyjä tuovia ratkaisuja.

Esimerkiksi siis lastenhoitovastuiden ja perhevapaiden kustannusten tasapuolisempi jakaantuminen miesten ja naisten ja heidän työnantajiensa kesken hyödyttänee sekä naisia että miehiä samassa määrin - etenkin naisten työmarkkina-asemaan perhevapaaremontilla olisi "dramaattinen" vaikutus kuten vastaavasti isien vanhemmuuden vahvistumisella miesten elämän laatuun.

Yksilön omilla valinnoilla on toki suuri merkitys tässäkin tilanteessa tasa-arvon edistymisen kannalta, mutta sen lisäksi tarvitaan tukena poliittista ohjausta (tasa-arvopolitiikka erilaisine kohdennettuine hankkeineen) ja konkreettisia lakiin tehtäviä yhteiskunnan rakenteellisia muutoksia.

Käyttäjän MaaritLammasniemi kuva
Maarit Lammasniemi

Nyt annatte minun olla nainen juuri sillä tavalla, kuin itse tahdon. Mitä olen, tai tahdon olla, ja tehdä, sitä ei toiset naiset määrittele. Ihan ennen kaikkea, minä olen minä, ja olen yksilö. En jokin osa harmaata naismassaa.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Niin, Esim. kaikki naisethan eivät halua olla uraohjuksia, vaan viihtyvät kotona lasten kanssa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Totta. Ja, mikä saattaa yllättää Saxbergin ja muut kitisijät, suurin osa miehistäkään ei halua olla "uraohjuksia", vaan viettää aikaansa kotona perheensä kanssa. Ihan oikeasti, maailmassa on mielekkäämpääkin tekemistä kuin pullanpaistoliukuhihnakoneen tuotosten laadunkontrolli yms. Hyvä esimerkki olkoon vaikkapa grillaus kesämökin terassilla.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen Vastaus kommenttiin #11

"Teen töitä elääkseni. En elä tehdäkseni työtä"

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

"Uskalla vaatia taulukkopalkkaa miesten sarakkeesta."
Mitä tällä "miesten sarakkeella" tarkoitetaan?

Käyttäjän JyriIlmariHasa kuva
Jyri Hasa

Otaksun Saxbergin luulevan, että miehillä ja naisilla on eri työehtosopimukset;))

Käyttäjän MKujala kuva
Markus Kujala

Ei kai kukaan järkevä yrittäjä sukupuolesta riippumatta kerrytä eläkettä valtion eläkejärjestelmän kautta.
Itse yrittäjänä ainakin hoidan eläkesäästämisen ihan muualle sijoittamalla kun yel maksuihin. Ja nämä säästöt on tietysti jaettaisiin eron tullessa tasan. Toisin kun palkkatyössä olevan vaimon eläkekertymä jäisi hänelle. Eli olenko miehenä epätasa-arvoisessa asemassa vaimooni nähden?

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

1) "Naisten osuus johtotehtävissä on pienempi kuin miesten."

Ratkaisu: Perustakaa naiset yrityksiä ja palkatkaa johtoon vain naisia.

2) "pulittavat Kelan korvauksen ulkopuolelle jäävän osan vauvalaskusta"

Ratkaisu: Naiset, älkää tehkö vauvoja.

3) "Naisen euro on edelleen 83 senttiä, vaikka palkkojen epätasa-arvo on jokaisen työnantajan tiedossa."

Ratkaisu: Maksakaa naiset ykköskohdan yrityksissänne naisille korkeampaa palkkaa kuin miehille.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Miksi tuo "naisen euro" taas vedetään esiin?

Tosiasia on että naisen palkka samasta työstä on sama kuin miehen. Sentilleen. Se, että naiset toimivat enemmistönä aloilla, joissa palkkaus on kehnompi, on kokonaan toinen asia, eikä liity tasa-arvoon.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Hieno kirjoitus! Sukupuoliroolien (asenteiden) kaatamiseen tarvitaan asenneilmastonmuutosta lakimuutosten yms. lisäksi.

Tietenkään kaikille aloille ei samat lääkkeet tepsi, mutta meille yhteinen kaupallinen ala on juurikin hyvä esimerkki siitä, että pitää uskaltaa vaatia. Naisen selitettyyn palkkaeroonhan lasketaan mukaan mm. se, että naisilla on taipumus jäädä töihin samaan yritykseen pitkäksi aikaan, ja pyrkiä tekemään uranousua siellä, kun taas miehille on ominaisempaa tehdä loikkia toisiin yrityksiin palkankorotusten ja aseman parantumisen toivossa. Toki yksilöllisiä eroja on valtavasti, mutta tämä on tutkimusten mukaan hallitseva trendi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Nuo ovat kaikki seurauksia, eivät syitä.

Todellinen syy on tietysti, että miesvaltaiset ammattiliitot yksinkertaisesti ovat tehokkaammin toimivia, järjestäytyneitä ja johdettuja. Tämän taas on syynä yksinkertaisesti se, että naiset/tytöt pikkulapsesta asti kasvatetaan sukupuolensisäiseen keskinäiseen kilpailuun ja nokitteluun, josta syystä naisten sosiaaliset taidot ovat surkeat.

Pojat/miehet sen sijaan kasvatetaan lapsesta asti ryhmätoimintaan, ryhmäkilpailuun, josta syystä miesten sosiaaliset taidot ja kyky yhteistoimintaan on tehokasta. Viimeisenä pisarana tässä on varhaisaikuisille miehille lakisääteisesti sovittu asevelvollisuus, jossa valtaosa miespuolisista kansalaisistamme saa koulutuksen johtamiseen ja johdettavana olemiseen tilanteessa, jossa ryhmäetu menee yksilön edun edelle.

Tulokset näkyvät alojen palkoissa.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Hyvä, olemme siis siitä samaa mieltä, että sukupuoliroolit tulee kaataa.

Taisto Merilä

Mahtavatko kansanedustajien avustajien palkat olla yhtenäiset. En kyllä epäile hetkeäkään, etteikö esim. Hjallis olisi valmis maksamaan hyville naisille ylimääräistä bonusta, jos saisi asiasta päättää.

Käyttäjän TeppoAnnala kuva
Teppo Annala

Kyllä meillä vielä(kin) on kovasti tekemistä tasa-arvon saavuttamiseksi.

Mutta tämä palkka-ero on mielestäni epäselvä asia. Tai, no oikeastaan se on mielestäni selvä asia mutta tuntuu että siihen hyvin usein takerrutaan. Suomessa mies ja nainen saavat samasta työstä saman palkan. Siis töistä joissa maksetaan tyoehtosopimuksen mukainen minimi tai yrityksen sisäinen sovittu minimi työehtosopimuksen puitteissa.

Onko niin, että tehtävissä joissa palkkaan voi oleellisesti vaikuttaa itse neuvottelemalla naiset saavat pienenpää palkkaa? Siis keskimäärin. Jos näin on, kenen vika se sitten on? Tutkitusti miehet pyytävät naisia useammin palkankorotuksia. Mielestäni tämä ei kuulu tasa-arvon piiriin. Miehet myöskin tekevät naisia herkemmin ylitöitä ja ottavat ylityöt herkemin rahallisena korvauksena.

Keskiarvolta miehet hakeutuvat töihin aloille joissa on korkeampi palkka. Tämä asia voisi jollain tavalla liittyä tasa-arvoon. Onko olemassa jonkinlainen näkymätön "seinä" joka ohjaa nuoret miehet kouluihin joista valmistuu tiettyihin aloihin ja nuoret naiset tiettyihin aloihin? Jos tällainen "seinä" on olemassa, sen purkaminen koskee tasa-arvoa. Tosin, omat koulukokemukset eivät ole tällaista "seinää" paljastaneet. Mutta minä olenkin vain yksi subjektiivinen mielipide. Kuitenkin, meillä on suomessa vapaus hakeutua opiskelemaan haluamaansa alaa. Tosin edellytyksenä on kouluun pääsy. Mutta pääsykokeet eivät ole syrjiviä.

"Naisen euro on 83 senttiä" ei tietenkään ole näin yksiselitteinen, mutta siihen liittyy vahvasti seuraavat asiat.

-Naiset hakeutuvat keskimäärin alempipalkkaisiin töihin kuin miehet
-Miehet tekevät enemmän ylitöitä sekä haluavat useammin korvauksen rahana
-Miehet ovat naisia hanakampia pyytämään palkankorotusta

Johtohenkilöiden määrän en osaa sanoa mitään tutkittua tietoa. Mutta voiko asiaan vaikuttaa koulutusero. Ei siis koulutustason ero vaan koulutussuunnan ero. Ylemmässä johdossa usein on tekniikan/talouden maistereita. Voiko asiaan myös vaikuttaa työntekijöiden ikärakenne johtotehtävissä? Asenteet naisten kyvyistä johtotehtäviin ovat olleet ihan lähihistoriassa karkeita ja vähäitteleviä. Meillä on ylemmässä johdossa ikäjakauma korkeahko ja kestää aikansa että tämä ikäryhmä, joka on luonut uransa aikana jolloin naisilla oli ihan todistettavissa oleva takaa-ajo asema miehiin nähden poistuu eläkkelle. Onko asiassa tapahtunut edistystä esim. viimeisen 10 vuoden aikana?
Tämä on aivan 100% omaa pohdiskelua eikä perustu mihinkään tutkittuun tietoon.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Mies- ja naisjohtajien urakehityksissä on asenneilmapiiristä heijastuvia eroja :

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2015/03/t...

"Myös puolisoiden välisillä neuvotteluilla oli vaikutusta siihen, kuinka hyvin johtajat pystyivät eri elämänalueet yhdistelemään.

Perinteiset sukupuoliroolit kuitenkin ohjasivat näitä neuvotteluita vaikuttaen niin nais- kuin miesjohtajien uriin.

– Tutkimuksessani selvisi, että perinteiset sukupuoliroolit ohjaavat naisia perheen alueelle. Nähdään, että naisen tulee johtotehtävässäkin ensiksi hoitaa koti ja perhe, ja vasta sen jälkeen ajatella omaa uraa ja kehittymistään.

Miesten kohdalla perinteiset sukupuoliroolit sen sijaan ohjaavat heitä kohti työelämää, jonka vuoksi perhe jää vähemmälle.

– Perinteiset sukupuoliroolit rajoittavat siis myös miesten mahdollisuuksia tasapainoiseen työ-perhesuhteeseen."

Käyttäjän TeppoAnnala kuva
Teppo Annala

Mielenkiintoista luettavaa. Tämä tosin ei koskenut täysin kysymystäni, mutta samaa aihettaa koskettaa.

Onkohan nämä vahvat sukupuoliroolijaot sitten vanhemman ikäluokan aiheita? Minä ja kihlattuni olemme alle kolmenkymmenen. Avopuolisoni rakentaa rajustikin uraa tällä hetkellä lääkärinä enkä itse ainakaan koe että meistä kumpikaan asettaisi mitään tiettyjä ennakko-odotuksia roolien suhteen. Asiat muovautuvat sellaisiksi kun ne muovautuvat. Samanlaista asennetta on hyvin pitkälti ystäväpiirissämme. Avopuolisoni kautta meillä on hyvinkin useita nuoria naispuolisia lääkäreitä ystävinä enkä ole aistinut tällaista sukupuoliroolipainetta koskaan. Toisaalta, voin olla väärässäkin enkä vain huomaa sitä.

Mutta yleinen ilmapiiri yliopistolla ja kavereiden keskuudessa ei minusta anna kuvaa tiukasta roolituksesta.

Ikävä juttu jos näin todellisuudessa kuitenkin on. Kuten Heikkisen väitös osoittaa.

P.S. Tarkoitus ei ole kuulostaa siltä, että pitäisin kaikkia yli 40-vuotiaita taantumuksellisina fossiileina. Pointti on se, että ihmisten asenteet muuttuvat hyvinkin nopealla aikavälillä ja kun yksi sukupolvi on tiettyä mieltä voi seuraava sukupolvi olla täysin päinvastaisella kannalla. Eivätkä nämä muutokset toki aina ole pelkästään hyviä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Roolijako koti-työ ei ole se, joka olisi merkitsevä, kun puhutaan palkoista ja työurista. Jos tilastollisesti suuri osa naisista suosii kotia (JOS), sillä ei ole mitään tekemistä eri alojen palkkakehityksen kanssa. Ongelmana on mies- ja naisvaltaisten alojen rahallisessa arvostuksessa.

Keskeinen kysymys on, MIKSI naisia ei valita tehtäviin, joissa maksetaan kunnolla (mm. johtotehtävät). Vastaus, jonka tuossa edellä totesin olevan lasten kasvatuksessa, näkyy loistavalla tavalla tässäkin blogissa: pojat KASVATETAAN toimimaan yhdessä, jotajina ja jodettuina, tytöt KASVATETAAN toimimaan yksilöinä, eripuraisina sosiaalisina keskinäisen miellyttämiskilpailun osanottajina.

Miten se mukan näkyy tässä blogissa? No, me viestitämme, usein tahtomattamme, ilmein, elein, pukeutumisella jne. rooliamme. Kyseessä on nk. sanaton viestintä. Ja sen voima on nimenomaan sosiaalinen: Kumman kuvan alle pistäisit vaalitekstin: "ÄÄNESTÄ TIUKKAA NEUVOTTELIJAA HOITAMAAN ASIOITASI YHTEISKUNNASSA", omasi vai Miritan kuvan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset