Mirita Saxberg Järjen ääni

Lasten kiusaaminen on aikuisten asia

Koulukiusaaminen alkaa usein jo esiasteella. Alle kouluikäiset lapset ovat herkkiä tunnistamaan ryhmän dynamiikan: kuka päättää miten leikitään ja kuka jää usein leikkien ulkopuolelle. Oma pian viisivuotiaani tietää kuka on se joka tönii tai piilottelee toisten tavaroita. Toisinaan päiväkotipäivän jälkeen se päivä on "maailman tyhmin päivä", sillä joku on repinyt uutta mekkoa kun se on niin ruma, tai nimitellyt tyhmäksi. On aikuisten tehtävä sanoittaa mahdolliset syyt toisten lasten ilkeälle käytökselle, auttaa kohtaamaan kiusatuksi tulemisen tunne, ja ennen kaikkea opettaa että toisia kohdellaan samoin kuin toivoisi itseään kohdeltavan.

 

Pienet lapset eivät ymmärrä kiusaamisen vakavuutta, eikä ilmiö päiväkodissa toivottavasti "kiusaamista" suuremmaksi kasvakaan. Peruskouluikäiset kiusatut kuitenkin joutuvat jo kohtaamaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Alakoululaiset voivat piiloutua välitunnilla vessaan tai riisua hirveäksi haukutun takin ennen koulun pihaan saapumista. Silti tukkakin saattaa olla rumasti ja toiset yrittävät leikata sitä kun opettajan silmä välttää. Yläkoululaiset kiusatut eivät välttämättä häpeän tai kiusaajien uhkaamisen takia enää kotona kantelekaan koulussa tapahtunutta, vaan mieluummin hyväksyvät kiusaamisen osaksi arkea. Minä sain yläasteelaisena luokan vaihdon myötä uusia kavereita, mutta veljeni mustelmat olivat aiheutuneet milloin mistäkin kunnes kiusaaminen paljastui vasta peruskoulun viimeisellä luokalla. Pullotetaan kyyneleet.

 

Pieni tyttöni tuo minulle muovailuvahasta tehdyn sydämen, joka on paineltu huolellisesti ihan sileäksi ja hienoksi, sanoen: "mamma, mä rakastan sua niin paljon". Jokainen vanhempi tietää sen rakkauden tunteen ja suojelemisen halun lastaan kohtaan. Kotien, koulujen ja kouluja ohjaavan hallinnon on tehtävä vielä nykyistä enemmän työtä, jotta kiusaamista ehkäistään ja siihen puututaan aktiivisesti. Lapsen on saatava tehdä koulutyötään fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisessa ympäristössä, kuten varhaiskasvatus- ja perusopetuslaki edellyttää. Kun lasten emotionaalinen kehitys turvataan, isotkin tytöt osaavat antaa pyyteettömiä sydämiä rakkailleen.

 

Varhaiskasvatuslaki ei nykyisellään anna esiopetuksen järjestäjille oikeutta kiusaamista ehkäiseviin kasvatuskeskusteluihin. Koulukiusaamista ei ole kielletty perusopetuslaissa. Opetustoimen omiin lakeihin ja oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin tulee tehdä muutos, ja velvoittaa opetushallitus tekemään valtakunnallinen mallisuunnitelma opetuksen järjestäjille kiusaamisen ehkäisystä ja torjunnasta. Myös kurinpitokeinojen vaikuttavuutta tulee tehostaa - nykyään perusopetukseen osallistuvilla ei käytännössä ole velvoitetta suorittaa esimerkiksi annettuja jälki-istuntoja.

 

Jaksamista varhaiskasvattajille, opettajille ja muille opetusalan ammattilaisille. Kun pidätte lapsia kädestä, silitätte aikuisten sydämiä.

Lisätietoja kiusaamisen kokemuksista ja Opetusalan ammattijärjestön tekemistä säästölaskelmista Hjallis Harkimon Iltalehden blogissa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Pikkasen väärä puolue kertomaan kiusaamisesta.Kokoomus kun on ollut ja on,edelleen,leikkaamassa koulujen ja päiväkotien jne.jne.resursseista.Kun te haluatte/halusitte vihreiden kanssa mammuttikoulut,eli tuhanneen oppilaan hirviöt pienempien koulujen tilalle,ja leikkasitte mm.vammaisten ja erityisoppilaiden avustajista jne.jne.Sosiaaliset ongelmat kasvavat,ja kiusaamiset,syrjintä,lastensuojeluilmoitukset,huostaanotot,eriarvoistaminen.

Kun erityislapset haluttiin samaan luokkaan ns.normioppilaiden kanssa,on selvä mikä on lopputulos.Opettajia ei palkata,sijaisia ei saa palkata,avustajia karsitaan/karsittiin jne.

Varhaiskasvatuksessa onkin menty metsään,siellä kun pääasia on sossujen huoliseulonta,ja mm.päiväkotien henkilökunnan niskaan laitettiin sossujen tehtäviä:eli siellä kotipsykologit seurailevat huoliensa nousua,ja perheitä seulotaan taustojen mukaan,eli harrastetaan sossujen luokitteluasteikkojen mukaista leimaamista.mm.pienperheet ovat usein leimattu jo alkujaan.Uusperheet,eronneet jne.nyttemin myös maahanmuuttajataustaiset perheet on laitettu riskikategorioihin.

Kouluissa muuten pitää jälki-istunnot istua,vai onko kokoomuslaisilla oma systeemi,jossa puoluetausta tai vanhempien asema ei velvoita noudattamaan samoja sääntöjä kuin muut?Kouluissa on vuosia kiertänyt KIVA-koulu projekti,vaan se ei tuota tulosta,koska kouluissa on edelleen systeemi,jossa vanhempien taustojen mukaan valikoidaan keitä rangaistaan,keitä ei.Kiusatun perheen lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus,ja kiusattu joutuu vaihtamaan koulua.Moni lapsi ja nuori on tehnyt itsemurhan,ja nyt vasta kun harkimo "avautuu"on kokoomus rientänyt olemaan huolissaan.

Moni koulu myös kieltää kiusaamisen olemassaolon,koska sekin on sitä maineen suojelemista,jonka mukaan sitten tuomitaan ne lapset joiden vanhemmat eivät ole niitä ns.parempia perheitä,eli tulotaso,perhemuoto,asema,tuttavat jne.vaikuttavat lopputulokseen.

Kun aikuiset eivät enää saa pitää ns.järjestystä lapsille,vaan sossut ynm.lauma huohottaa niskaan ,ei ihme.Kun kokoomus,SDP,Keskusta jne.rouvakerholaiset ottivat huostabisneksen paikkaamaan lastensuojelua,onkin suomessa menty sairaalloiseen kyttäämis ja holhouspolitiikkaan,jossa lapset ja perheet ovat vailla oikeuksia.Systeemi kun tuottaa neuvolasta asti ennakoivia lastensuojeluilmoituksia,ja koko systeemi,varhaisine kasvatuksineen,tähtääkin ongelmien kaiveluun,eikä perheiden ja lasten lainmukaisten oikeuksien toteutumiseen.

Ennen kun lapset vietiin hoitoon työpäivän ajaksi,nykyään heidät ja heidän perheensä viedään huoliseulottavaksi.Asia kun on niin,että rouvakerholaisten visiot varhaiskasvatuksessa ovat luokkaa:tasapäisten lasten lauma,ja poikkemat mm.lapsi ei nuku päiväunia joka pvä.ONGELMA,lastensuojeluilmoitus.Näillä päiväkotien daameilla meneekin päivä kirjatessa lastensuojelulle havaintojaan lapsista ja perheistä.

Rouvakerholaiset kun eivät ole KOSKAAN kysyneet perheiden mielipiteitä systeemeistään,he kun ovat omavalvonnan kautta ja ainoastaan niiden työntekijöidensä kautta tehneet arvioinnit ynm.Nyt kun on keksitty sotkea sos-ja terveydenhoitokin keskenään,eivät vanhemmat saa edes lastensa terveystietoja.Niitäkin siirtelevät viranomaiset keskenään,ja samaa sarjaa on perheiden selän takana tehtävät mm.sitran maahantuoma huoliliputusmalli,jossa lapsen ja vanhempien selän takana ollaan huolissaan,ja liputetaan lapsi systeemin seulottavaksi.

Toimituksen poiminnat