*

Mirita Saxberg Järjen ääni

Pakkolaki vs kilpailukyky - Turnaus suomalaisten sosiaalisesta pääomasta

Työmarkkinaneuvottelut osoittavat jälleen miten valta jakautuu poliittisen ja taloudellisen eliitin keskuudessa. Kuka päättää siitä mitä päätetään? Kyseessä on valtakamppailu, vaikka jokainen taho uskoisikin puhaltavansa yhteen hiileen.

Miten niin?

Poliittinen päätöksenteko ei ole muutamien johtajien päätösten lopputulema, vaan useiden eri sidosryhmien etuuksien ajama kompromissi. Päätökseen suunnasta minne kumartaa ja minne pyllistää vaikuttavat henkilökohtaiset asenteet - uskomukset siitä mikä on paras ratkaisu. Vaikka kyse on kollektiivisesta toiminnasta, kiinnostavaa prosessissa on huomata neuvottelijoiden yksilölliset valmiudet ja intressit, sekä päämääriin pääsyyn vaikuttavat sosiaaliset suhteet. Yhteiskunnallisessa mittakaavassa tämän trendikkään sosiaalisen pääoman tulisi tehostaa taloudellista kilpailukykyä ja julkista johtamista. Sosiaalinen pääoma ei kuitenkaan ole ainoastaan hyöty, vaan myös haitta, sillä eroavaisuudet yksilötason sosiaalisessa pääomassa ja rajut vastakkainasettelut valta-asemissa rajoittavat kollektiivista toimintakykyä.

Uskomukset, arviointikyky ja status vaikuttavat asemoitumiseen valtahierarkiassa. Tietoisuus omasta sijoittumisesta poliittisella pelikentällä vaikuttaa keinoihin valita toimintastrategioita ja käyttää vaikutusvaltaa. Sosiaaliset valtasuhteet ovat tärkeässä asemassa kun tarkastellaan kansallisten johtajien suoriutumista ja tehokkuutta, sekä sosiaalisen pääoman hyviä ja huonoja vaikutuksia yhteiskunnallisella tasolla. Palkintopallilla ei kuitenkaan jaeta mitaleja pelaajille, vaan pokaali on joukkuetason hyvinvointi. Sosiaalinen media perinteisten ohella vaikuttaa yhteiskunnallisten johtajien käsitykseen pelikentästä ja omasta suoriutumisestaan pelissä. Ja jokainen tietää mikä tunne tulee siitä kun buuataan. Sinä olet osa valtataistelua. Kannusta, älä lannista. 

Poliittiset johtajat ovat jo päässeet yksimielisyyteen toimista, joilla saavutetaan pitkän tähtäimen yhteiskunnallinen hyöty. Hyväsydämisen johtajan elkein hallitus edelleen pitää ovea auki markkinatalouden johtajien läsnäololle neuvottelupöydässä. En ole varma eleen eteenpäin vievästä voimasta, mutta olen iloinen siitä että osapuolet ovat halukkaita sopimaan. Ja siitä että kilpailukykytoimet, nk. pakkolait ovat jäissä neuvottelujen ajan. Toivon että näin myös jokaisen neuvottelijan hatussa pysyvät jäät ja katseessa avara akateemisuus, jotta kompromissit pohjautuisivat konsensukseen ja asiantuntemukseen. Poliittisella pelisilmällä katsoen työmarkkinaneuvotteluiden tärkein päämäärä olisi saada enemmistö kansasta seisomaan päätöksien takana, sillä ainoastaan samassa joukkueessa pelaten suomalaisten yhteinen sosiaalinen pääoma toimii kansallisena hyötynä, ei haittana. Kilpailukykynä, ei pakkolakina.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Hei Mirita!

Tuo valtakamppailu on vaihtoehdotonta.

Sisäisellä devalvaatiolla eli yhteiskuntasopimuksella ja palkkasopimuksilla eivät Suomen valtiontalousongelmat ratkea.

Minulla on (kotisivullani) keino Suomen talouden ja kilpailukyvyn pelastamiseen.

Terveisin

Jorma Jaakkola, Kokoomus
Salaisen EMu-varaumakokouspöytäkirjan asianosainen 1.12.1999 alkaen.
http://jormajaakkola.fi/

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Wow, mikä profiilikuva! :)

Kirjoituksessasi on myös asiaa! Kyllä kansalaiset pitää saada huomaanaan, että jokainen voi tehdä jotain yhteiskunnan eteen.

Sanoihan John F. Kennedy kuuluisassa puheessa Amerikassa aikoinaan seuraavasti: "Älkää kysykö mitä yhteiskunta voi tehdä hyväksenne, vaan miettikää mitä voitte itse tehdä yhteiskuntanne hyväksi."

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kannattaisi olla tyytyväinen vain,että nämä poliittisen eliitin edustajat eivät astu työmarkkinoille,vaikka sitä niin moni pitääkin järkevänä..ihan demokraattisena mitä se tietty voi ollakkin. Se on vain kovin lyhytnäköistä,koska seuraavaksi voi olla vaikkapa minä päättämässä heidän palkoistaan,kun tuohon peliin lähdettiiin.

Siksi kannatan mieluummin työmarkkionilla sovittavan työmarkkinoista.

Käsiteet taloudellisesta eliitistä ja markkinatalouden johtajista ovat melko ronskeja ja erittäin paljon harhaanjohtavia..jopa propagoivia.

Muuten olikin ihan asiallinen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

SDP:llä on ay-liikkeensä. Kokoomuksen rahanlähteet ovat suomenruotsalaiset pakkoruotsisäätiöt. Näillä varmaan Suomi pannaan kuntoon?

Reijo Jokela

Se mitä Suomeen tarvittaisiin olisi pienyrittäjien asiaa ajava puolue. Nykyinen selfiesekoomus ei näiden asiaa aja. Sekoomuksen onni on, että pienyrittäjillä ei ole mitään järjellistä vaihtoehtoa puoluekentässä.
Ihmeellistä, että Suomen kannalta näin tärkeä ryhmä on käytännössä täysin ilman edustusta eduskunnassa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Vapaat pienyrittäjät eivät sovi Kokoomuksen eikä vaisinkaan SDP:n agendaan!

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #6

Jotenkin tunttu, että tässä itsensätyöllistävien sosiaaliturvan huonontamisessakin sekoomus on pääroolissa. Tässähän sekoomus asettaa kansakunnan edun selkeästi omien etujensa alapuolelle. Ihmisten edellytyksiä työllistää itsensä huononnetaan tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, kun pelätään kilpailua markkinoilla. Puheissa kyllä vilisee tämä VASTUU, mutta teot puhuvat sen puolesta, että ei luoda ihmisille olosuhteita ottaa vastuuta itsestään.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Juuri näin tuottavuus nousee pienyrittäien panostuksella.

Toimituksen poiminnat