*

Mirita Saxberg Järjen ääni

Yhdenvertaisuus ei kuulu kehitysvammaisille

Harmittaako, jos kollega saa samasta työstä suurempaa palkkaa? Kehitysvammaisille se on ihan tavallista. Suomessa on noin 15 000 työkykyistä henkilöä, jotka tekevät töitä minimikorvauksella. Kehitysvammaisia myös työllistetään huonosti, sillä näistä 15 000 henkilöstä palkkatyössä on vain noin 500. Palkkatyöntekijöistä useimmat saavat takuueläkkeen suuruista työkyvyttömyyseläkettä, jonka päälle on sallittua ansaita vain noin 800 euroa kuukaudessa - työtehtävien vaativuudesta riippumatta.

Palkkatyössä olevien kehitysvammaisten prosentuaalisesti pieni määrä ei johdu työkyvyttömyydestä, vaan siitä, että koulutuksen jälkeen kehitysvammaisia ei ohjata yrityksiin ja työmarkkinoille, vaan mieluummin työ- ja päivätoimintaan. Suomen 25 000 työikäisestä kehitysvammaisesta noin 14 500 henkilöä tekee työtä päivätoiminnassa ja toimintakeskuksissa. Ns "oikeilla työpaikoilla" tehtävissä töissä heistä on noin 2000 työntekijää. He eivät kuitenkaan saa työnantajan maksamaa palkkaa, vaan korvauksen maksavat kunnat työosuusrahana. Järjestelyä kutsutaan avotyötoiminnaksi, josta saatava korvaus vaihtelee nollasta reiluun kymmeneen euroon päivässä.

Avotyötoiminnassa olevat kehitysvammaiset työntekijät tienaavat siis koko päivässä vähemmän korvausta kuin palkkasuhteessa olevat työkaverit tunnissa.

Koska palkkion maksumiehinä ovat kunnat, työ- ja päivätoimintaan ohjattujen kehitysvammaisten kohdalla puhutaan työn tekemisen kustannuksista. Nämä kustannukset ovat veronmaksajille aiheutuvia maksuja. Koska kehitysvammaisten työstään saama korvaus on hyvin pieni, maksetaan yhteisistä verovaroista vielä muut normaalin elämisen ja erityistarpeiden tuet päälle.

Kehitysvammaisille työn tekeminen ja toimintaan osallistuminen on kuitenkin velvollisuus, sillä se on tuen vastine. Kun pitkäaikaistyöttömien tukien kohdalla vilautetaan vaihtoehtoa työvastineesta, kuuluu kiljunta pakkotyöstä ja vedotaan ihmisoikeuksiin. Minun mielestäni terveen työkykyisen ihmisen ei pitäisi olla mahdollista saada elämänmittaista vastikkeetonta tukea. Oletko eri mieltä? Etenkin siinä tapauksessa, nimittäin, kehotan miettimään miksi yhteiskuntamme jatkuvasti vaatii tätä vastiketta työkyvyttömämmiltä?

Kehitysvammaisten työ- ja palkkiojärjestelmä on terveen maalaisjärjen vastainen, taloudellisesti kestämätön ja yksilötasolla erittäin eriarvoistava. Työtä tekevän kehitysvammaisen palkka on pieni riippumatta siitä, onko työstä saatavan korvauksen maksajana työnantaja vai kunta. Ihminen voi huonosti ja kuntien taloutta pumpataan.

Asian ydin on siinä, että tukien lisäämisen sijasta olisi tilannetta muutettava siten, että työkykyiset ja -haluiset kehitysvammaiset saisivat ansaita omaa rahaa vapailla työmarkkinoilla ilman samanaikaisesti maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen menettämisen ukaasia. Sama pätee opiskelijoihin. Opintotuen tulorajat kun ovat matalat, on valittava jatkuvan tuen tai osa-aikaisen työn tekemisen välillä. Useat valitsevat jatkuvan tuen ja vähentävät työtä. Malliesimerkit kannustinloukuista!

Toki on niin, että on vammoja, jotka hankaloittavat työn tekemistä, oppimista ja toimintaa, eikä läheskään jokainen kehitysvammainen voi toimia työmarkkinoilla. Totuus on kuitenkin se, että on hyvin ristiriitaista puhua yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja työttömyyden kustannuksista, kun yksi ihmisryhmä pakkotyöllistetään pienellä korvauksella, jonka maksavat kunnat - ts. palkkatyötä tekevät kaupunkilaiset.​ Apua tarvitsevia ryhmiä ei auteta lisäämällä rajoitteita ja tukien määriä, vaan sallimalla niiden olla tärkeä osa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Kaikille kuuluu sama palkka samasta työstä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat