*

Mirita Saxberg Järjen ääni

Tehokas koulukiusaamisen ehkäisy säästäisi miljardeja

  • Koulukiusaamiseen voi puuttua käytännön teoin #kiusaamineneiolevitsi #kannustusryhmä
    Koulukiusaamiseen voi puuttua käytännön teoin #kiusaamineneiolevitsi #kannustusryhmä

Peruskoulun yläluokkalaisista lähes 10 000 lasta ja nuorta kokee kouluissa tapahtuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa useammin kuin kerran viikossa. Joka polvessa kerrotaan kokemuksia koulukiusaamisesta. Monen masennuksesta tai ihmissuhdeongelmista kärsivän nuoruudessa on ollut läsnä yksinäisyys, syrjäytymisen tunne, pelko ja ahdistus. Tähän ei suomalaisilla ole varaa.

Opettajat ovat vastuullisia ja useimmissa kouluissa ongelmiin varmasti puututaan. Työssäni olen saanut useita kymmeniä yhteydenottoja avun tarpeessa olevilta vanhemmilta. Lapsi on koulussa ja koulumatkalla turvaton, vaikka kaikki keinot on käytetty. Kun mikään ei auta, soitetaan kansanedustajalle. Koulut ja perheet ovat ongelmatilanteissa neuvottomia. Miten koulukiusaaminen lopetetaan?

On totta, että lapset ja nuoret aina vähän kiusaavat ja tönivät. Sitä ei voi lopettaa. Kouluissa tapahtuu kuitenkin jatkuvasti sellaista kiusaamiseksi kutsuttua pahaa, joka olisi aikuisen aikuiselle tekemänä rangaistavaa väkivallan tekoa. Alle 15-vuotiaat eivät päädy vankilaan ja hyvä niin. Koulukiusaamistapauksiin erikoistuneet nuorisolääkärit ovat sitä mieltä, että paras keino lopettaa kouluväkivalta on sen tehokas ennaltaehkäisy. Tätä koulujärjestelmä ei systemaattisesti tee. Ihmettelen miksi, sillä nuoruuden koulukiusaaminen on todistetusti yhteydessä aikuisuuden mielenterveyshäiriöihin ja alkoholismiin. Viime vuonna mielenterveys- ja päihdeongelmien kokonaiskulut olivat noin 6 miljardia euroa, mikä on yhtä paljon kuin valtionhallinnon alijäämä bruttokansantuotteesta.

Vakavan koulukiusaamisen ennaltaehkäisy on paitsi yksittäisten lasten ja nuorten, myös kansanterveyden ja -talouden kannalta merkittävää. Nykyisellään tämä tärkeä tehtävä on kouluterveydenhoidon vastuulla. Systeemi ei ole onnistunut, sillä nuoret ovat sitä mieltä, että aikuiset eivät puutu kiusaamiseen. Useat vanhemmat ovat kokeneet, että koulu ei puutu kiusaamiseen. Tunnen opettajakollegoita, jotka puuttuvat akuutteihin tilanteisiin, mutta jatkuviin ongelmatapauksiin jumiudutaan: "vanhempia ei enää kunnioiteta ja opettajilla ei enää ole valtuuksia tehdä mitään".

Kouluja ei saa jättää yksin. Turvallisen oppimisympäristön takaaminen on kuntien ja opetuksen järjestäjän lakisääteinen tehtävä. Kuntien olisi jo korkea aika nimetä ja valtuuttaa kouluväkivaltaa ehkäisevät toimijat. Perheiden, koulujen ja poliisin avuksi on valjastettava kolmannen sektorin järjestöt ja yhdistykset, joilla on asiantuntemusta, keinoja ratkaista ongelmat, sekä aikaa olla läsnä nuorten kouluarjessa. Nyt on toimittava, sillä tulevaisuuden kouluissa ei ole varaa kiusata.

Poliisi, päättäjät, sosiaali-, terveys- ja opetusalan asiantuntijat puuttuvat yhdessä koulukiusaamiseen aprillipäivänä 1.4. Helsingin Narinkkatorilla juontamassani Kiusaaminen ei ole vitsi -tapahtumassa klo 11-16. Livemusiikkia asian vastapainoksi soittaa poliisibändi. Mukanani järjestelyissä ovat Aseman Lapset ry ja Innokampus. Tervetuloa!

Tapahtuma on osa #kiusaamineneiolevitsi -kampanjaa, jonka tukijoina ovat koomikot Ulla Virtanen, Sami Hedberg, Ali Jahangiri, Janne Kataja; julkkisjuontajat Petra Piipari ja Janika Nieminen; tj Jethro Rostedt, Sedu Koskinen; artistit Brädi, Jontte Valosaari, Tumppi Varonen, Ilari Hämäläinen, Lenni-Kalle Taipale ja Janna Hurmerinta. Kampanjan tavoite on koota yhteen sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin toimijat ja puuttua kiusaamiseen käytännön toimilla kaikissa Helsingin kouluissa. Kampanja on käytännön toimintaan kannustava vastaus tasavallan presidentin kiusaamisen vastaiseen #kannustusryhmä -haasteeseen.

Puheet eivät riitä, nyt tarvitaan tekoja.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat