*

Mirita Saxberg Järjen ääni

Työ tekee onnelliseksi - hyvinvoinnin 10 käskyä

Työssä käyvät ovat onnellisempia. Väitetään, että työttömät ovat stressaantuneempia. Väite on helppo uskoa. Työtä tekevän henkinen ja taloudellinen hyvinvointi on parempi, kuin työttömällä. Työttömyys tulee myös kalliiksi. Työn tekeminen taas tuo hyvinvointia jokaiselle, sillä julkisen sektorin maksukyky on kiinni verotulojen määrästä. Tärkeimpiä veronmaksajia ovat yksityiset yritykset. Uudet työpaikat syntyvät pieniin kasvuyrityksiin.

Suomen suurin työnantaja on silti Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungilla on töissä 38 000 ihmistä. Kaupungissa on vajaat 50 000 yritystä, jotka työllistävät keskimäärin 250 000 työntekijää. Työttöminä on noin 12 prosenttia helsinkiläisistä. Jotta jokaisella olisi mahdollisuus hyvään elämään, työttömien määrää on vähennettävä ja yksityisen sektorin työntekijöitä oltava enemmän - työ on avain inhimilliseen onneen ja hyvinvointiin.

Oletko sinä onnellinen? Toivon niin, mutta ei ole ihme jos kenkä puristaa - Suomessa on kansainvälisen vertailun mukaan jäykimmät työarkkinat. Niille on lisättävä joustoa, jotta yleistä hyvinvointia lisäävien yritysten maksukykyä voidaan kasvattaa.

Hyvinvoinnin 10 käskyä:

1. Pidetään yleissitovuuden purkutalkoot - on lisättävä paikallisen sopimisen määrää työn ehdoista.

2. Puretaan julkisen sektorin byrokratiaa - niin yksityishenkilöiden kuin yritysten hakemus- ja lupamenettelyt ovat raskaita, aikaa vieviä ja sitovat henkilötyötunteja.

3. Alennetaan veroprosenttia - ostovoima paranee, raha liikkuu, ja korkea verotaso ei valu yritysten kannettavaksi.

4. Investoidaan opetukseen - laadukas perusopetus ehkäisee syrjätymistä ja mielenterveysongelmia. Näiden hoidon ja niistä aiheutuvien korvausten kustannukset ovat useita miljardeja vuositasolla.

5. Tuetaan koulutusta - nuorten jatkokoulutus ja korkea-asteen tutkimustyö houkuttelee investointeja ja sijoituksia, ja palvelee työelämän tarpeita monin tavoin.

6. Poistetaan vastikkeeton työttömyyskorvaus ja uudistetaan asumistuki - työhön täytyy kannustaa. Se ei lopu tekemällä.

7. Poistetaan vastikkeettomat yritystuet ja helpotetaan pk-yrittäjien toimintaedellytyksiä - markkinaehtoinen kilpailu parantaa tehokkuutta ja laatua. Start-upien ja pienten yritysten kasvun tukeminen taas on investointi.

8. Poistetaan ammatti- ja työnantajayhdistysten verovapaus ja ohjataan niiden sijoitukset pk-yrityksiin - suorat vaikutukset satoja miljoonia euroja. Epäsuorat miljardeja.

9. Uudistetaan YEL- ja TyEL -vakuutusjärjestelmä - helpotetaan yrittäjien ja osa-aikatyöntekijöiden toimeentuloa.

10. Parannetaan työssä käynnin mahdollisuuksia - työaikoihin liukumaa, päivähoitopaikat läheltä, pienemmät hoidon kustannukset keskituloisille ja työssä käyville sinkkuvanhemmille.

Käytännön uudistuksia yrittäjien työllistämismahdollisuuksien lisäämiseksi tehdään kaupunkitasolla. Kuntapäättäjät vaikuttavat oman kuntansa yritysystävällisyyteen ja koulutukseen. Julkisen sektorin ei pidä syödä yksityisiä markkinoita, vaan toimia samojen kilpailuehtojen mukaisesti. Toimiviin yrityksiin syntyy työtä. Työ tuo hyvinvointia. Hyvinvoiva kaupunki tukee niitä asukkaita, jotka eivät työtä voi tehdä.

Vaikka Helsinki onkin onnellisten virkamiesten kaupunki, on tärkeätä keskittyä siihen, että Helsingistä löytyisi myös Suomen onnellisimmat yrittäjät. Tulevaisuuden Helsingissä tarvitaan enemmän onnellisia työntekijöitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Suomen suurin työnantaja on silti Helsingin kaupunki."

Taitaa valtio viedä voiton. Jopa moninkertaisesti.

Juuso Hämäläinen

Näitä maailmanparannuslistoja on tehty monen keittiönpöydän ääressä. "Poistetaan työttömyys, köyhyys ja sairaudet sekä lasketaan veroja. Yhteistyöllä tulevaisuuteen. Äänestä minua."

Täytyy olla edes alkeellinen talouselämän tuntemus, että voi kertoa aiheeseen jotain parannuskeinoja. Ohessa oli epäjärjestyksessä joitain.

Talous pyörii kuitenkin hyvin loogisesti. Työpaikkojen määrä nousee vain, jos kulutus kasvaa. Kulutus kasvaa vain sillä, että yhä useammalla on enemmän ostovoimaa ja/tai, että ostetaan enemmän kotimaisia tuotteita. Työllisyys kasvaa myös, jos kotimaisen vientiteollisuuden kysyntä kasvaa. Ja se kasvaa lähinnä haluttavilla tuotteilla.

Palkkojen lasku taasen siirtyy pääasiassa yritysten voittoihin ja niiden omistajien osinkoihin, jollei kysyntä kasva.

Yleisavain hyvään työllisyyden tilanteeseen sekä yritysten myynnin kehitykseen on yritystoiminnan tuottojen tasaisempi jako myös työntekijöille. Ikävä kyllä huonostikin hoidetuissa yrityksissä voivat omistajat pärjätä hyvin. He ottavat aina kakusta omansa ja rippeet jäävät duunareille tai vaihtoehtoisesti monoa perään.

Verotusta on vaikea laskea syöksykierteessä olevassa maassa kuten Suomi on. Meillä on liikaa elätettäviä verovaroilla. Lisäksi meidän on elätettävä sijoittajat. Heidät on elätettävä, vaikka veroja laskettaisiin ja heidän tulonsa vain kasvaisivat ja tulonsiirroilla elävät jätettäisiin ojaan. Niin toimii talousjärjestelmämme.

Sen ydin on tuotoksen jakojärjestys. Kaikki työssäolevat tekevät tuotoksen, mutta aniharvat päättävät miten se jaetaan. Kun jaettavaa on vähän niin se ei tarkoita muuta kuin, että toiset jäävät vähälle tai ilman. Toisilla elämä jatkuu muutoksitta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pakko myöntää, Hämäläinen osaa ytimekkään analyyttisesti esittää päteviä talouden lainalaisuuksia joista poliitikoilla ei näytä olevan hajuakaan, ei ainakaan kokoomukselaisilla.

Toimituksen poiminnat