Mirita Saxberg Järjen ääni

Kahden kodin lapsia ei kalkkis käsitä

On vaarallista, että päätökset junnaavat jatkuvasti kalkkiviivoilla kahden kodin perhepolitiikassa. Monen viranhaltijan ja poliitikon käsitykset perheistä rajoittuvat edelleen ydinperheisiin ja yksinhuoltajiin. Kuitenkin useat sadat tuhannet lapset asuvat vuoroin kahdessa eri osoitteessa. Näiden eroperheiden, uusioperheiden ja yhden aikuisen yhteishuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on varovaistenkin arvioiden mukaan noin 26 prosenttia. Tarkkaa määrää kahden kodin lapsista ei tiedetä, sillä väestörekisteriin merkitään jokaiselle lapselle vain yksi osoite.

Kalkkikset eivät ymmärrä, että nykyajan ydinperhekään ei välttämättä asu saman katon alla. Trendikkäästi perhe kuvaa läheisiä siteitä, jotka lapsi on muodostanut elämänsä tärkeimpiin ihmisiin. Näitä siteitä molemman vanhemman luona asuminen lisää ja vahvistaa, kuten tutkimukset vuoroasumisesta kertovat.

Systeemin vanhanaikaisuus vaikeuttaa kahden kodin perheiden elämää merkittävästi. Vaikka lapsenhuoltolakia on esitetty uudistettavaksi, virallisesti lapsi voisi silti asua vain toisen vanhemman luona, kuten ennenkin. Sopivaan kouluun ei välttämättä pääse, sillä koulupaikka määräytyy vain rekisteriin merkityn osoitteen perusteella. Lapsilisät maksetaan ainoastaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Iso ongelma ovat myös koulukuljetukset, jotka järjestetään vain tämän toisen vanhemman luota.

Kalkkisasenteet ovat pesiytyneet meistä moneen. Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnalle esitettiin tällä viikolla, että koulukyytiä ei jatkossakaan järjestettäisi kuin vain toiseen kahdessa osoitteessa asuvien lasten kodeista. Perusteluina mainittiin mm. lisääntyvät kustannukset, sekä se, että laki ei tähän velvoita. Helsingin kaupungilla ei myöskään ole tiedossa, että muissakaan kaupungeissa järjestettäisi kyytejä muualta kuin yhdestä osoitteesta. En hyväksynyt esitystä. Kilpailuttamalla koulukyytejä ja uudelleenorganisoimalla reittejä säännönmukaisten asuinpaikkojen välillä eivät kustannukset voi nousta korkeammiksi kuin lasten turvallisen koulumatkan tärkeys.

Helsingissä kyyti tarjotaan vain lääkärin lausunnon perusteella erityistarpeisille lapsille, jotka eivät kykene matkustamaan koulumatkaa itsenäisesti. Helsingissä asuu enemmän kahden kodin lapsia kuin muualla Suomessa. Koulukyytiä eri syistä tarvitsevia lapsia on Suomessa silti paljon, joten pääkaupungin suuntaa näyttävät päätökset ovat merkityksellisiä useille kymmenille tuhansille lapsille.

Kalkkis olin silti minäkin. Eron jälkeen spontaani reaktio oli taistella vastaan, kun lapseni isä ehdotti, että lapsemme viettäisi joka toisen jouluaaton hänen luonaan: ”Kai lapsi nyt sentään jouluna on kotona!”. Näin tietenkin ajattelee myös se toinen vanhempi. Nykyään lapsellamme on kaksi aattoa joka joulu. Lapsikin haluaa olla joulun kotona – molempien vanhempiensa kotona.

Lasten hyvinvointi kaipaa realismiin pohjautuvia joustoja ja käytännön uudistuksia. Jouluaatto on vain yksi päivä vuodesta, mutta kahden kodin perheissä lasten oloihin vaikuttavia järjestelyjä tehdään joka ikinen päivä. Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy on tämän päivän suurimpia haasteita. Lain ja päätösten on kohdeltava jokaista lasta, äitiä ja isää yhdenvertaisesti asumisratkaisuista riippumatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Suuri merkitys on myös siinä, miten vastuu elatusavusta määräytyy. Kun vain toinen vanhempi katsotaan lähivanhemmaksi, tulee hänelle automaattinen oikeus vaatia elatusavun maksamista. Tämä on ymmärrettävää sellaisissa klassisissa ääritilanteissa, jos toinen vanhempi katkaisee yhteytensä perheeseen täysin ja elatusvastuu jää vain toiselle.

Mahdollisuus vaatia elatusapua ei toki ole ongelma, jos vanhemmat osaavat elää sovussa ja lähivanhempi ei vaadi maksuja, jos etävanhempi tosiasiallisesti osallistuu lasten elatukseen aivan samalla lailla kuin yhdessä asuttaessakin.

Ongelma on, että laki antaa oikeuden elatusavun vaatimiseen ja se on porkkana, jonka syöminen on houkutus. Lähivanhempi voi esimerkiksi oikeuttaa elatusavun "palkkana", mikäli hoitaa lasta enemmän, vaikka etävanhempi maksaisi lasten kustannuksia muutenkin jo enemmän. Laskelmissa ei huomioda todellisia kustannuksia vaan virallisia taulukoita, joka voi katkeroittaa lyhyemmän tikun vetäjää. Elatusapu on siten tekijä, joka entisestään kiristää vanhempien välejä, jotka ilman elatusapukiistaa voisivat olla jopa hyvät.

Kiistatilanteessa osallistuva etävanhempi ei katso olevansa tuplaelatusvastuussa – ensin vapaaehtoisesti ja sitten toisen pakottamana. Että pitäisi ensin hoitaa lapsia ja siinä ohessa maksaa heidän aiheuttamia kuluja jopa enemmän kuin toinen, ja sitten kuitenkin vielä ne taulukon mukaiset elatusmaksut. Kun tilanne on epäsymmetrinen, elatusavusta helposti tulee myös valtakeino, jota käytetään kun voidaan käyttää. Toisella vanhemmalla on lain suoma oikeus vaatia "palkkaa", mutta toisella ei.

Joillekin se ei käy ja joutuessaan maksamaan tuplasti jättävät sitten sen omaehtoisen osuuden pois. Kärsijöiksi jäävät lapset.

Järjestelmä siten ehkä tukee yksinhuoltajia, mutta helposti myös synnyttää heitä.

Juha Hämäläinen

Saksassa paikallinen työkaverini oli erehtynyt eroamaan ja menemään uudelleen naimisiin ja typeryyksissään hän hankki vielä lapsen uuden vaimon kanssa, joka lähti kävelemään ja vaati elatusapua kuten jo aiempikin. On muistettava, että elatusapu on erikseen lapsille ja yksinhuoltajalle, joka voi asettua laakereilleen eikä mennä töihin lainkaan.

Kaverini oli ict-insinööri ja sai normaalia palkkaa vientifirmassa 12.000€ kuussa. Hän joutui niin ahtaalle taloudellisesti, että joutui jättämään EUn taakseen. Hän maksaa elatusrahaa mitä pystyy muualta, mutta kykenee nyt elämään itsekin.

Saksassa etelävaltioissa vanhemmilla on velvollisuus elättää lapsensa 27v ikään, jos nämä opiskelevat yliopistossa kokopäiväisesti. Eli pappa maksaa nuorten asunnot, ruoan, autot ja muut.

Saksassa onkin paljon bordelleja aivan pikkukaupungeissakin. Miehet, jotka haluavat välttää avioliiton ja eron kurimuksen eivät mene naimisiin vaan käyvät klubilla iltasella purkamassa paineita sovittuun hintaan. Toinen yleinen bordellien käyttö on naimisissa olevilla miehillä, jotka eivät tyytyväisiä suhteensa seksiin, mutta joilla ei varaa erotakaan. Asia hoidetaa ulkopuolistetulla palvelulla.

Miehet ovat siis melkoisessa kurimuksessa länsimaissa.

Käyttäjän IlkkaVuori kuva
Ilkka Vuori

Enpä ole pitkään aikaan yhtä tyhmää ja lapsellista kirjoitusta nähnyt.. Mirita ajattelee, että ihmiset joilla on moraali, ovat kalkkiksia (= kalkkeutuneet verisuonet aivoissa ja sitä myöten vähäjärkisiä). Mirita haluaa sekoittaa yhteiskuntaamme yhä enemmän, hyväksymällä ja pitämällä epämoraalista huoraamista ja pervoilua jopa primäärisenä ja älyllisenä toimintana. Saastainen ajatustapa kertakaikkiaan!

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Pohditaanko missään sitä, miten voitaisiin välttää se että solmittaisiin mahdollisimman vähän liittoja, jotka päätyvät eroon?
Aika uskottavalta tuntuu nimittäin väite, että aikuiset riitelevät, lapsi kärsii.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hei Jorma - kyse ei ole vain siitä onko avioero hyväksi lapselle vai ei. Se ei ole.

Kyse on myös siitä että eroava puoliso on yli 80 %:ssa eroista nainen. On luotava järjestelmä joka on jätetyille isille oikeudenmukainen. Nykyjärjestelmä määrää lapset eroon isistään ja isille elatusvelvollisuuden.

Velvollisuuden ilman oikeuksia.

Kahden kodin järjestelmä on kaukana ehyen lapsuudenkodin ideaalista. Lapsen näkökulmasta. Mutta nykyistä yhden kodin järjestelmää parempi se on.

Ja kahden kodin järjestelmä voi jopa selvästi vähentää eroja, kun äitien jättipotti erossa - ”lapsipalkkio” ja ”elatuspalkkio” - poistuvat.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>..... onko avioero hyväksi lapselle vai ei. Se ei ole.

ooo

Olemme samaa mieltä.
Kiitos kommentistasi, Petri.

''''''''
Olisi keskityttävä siihen, että vääriä liittoja ei synny.
Tehtävä on kylläkin vaikea.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Mutta sen verran kalkkis ymmärtää tilastoja, että mitä enemmän lapsella on koteja, sitä todennäköisemmin se tietää hänelle ja kaikille muillekin ongelmia.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hieno kirjoitus. Ei feministien mieleen, joiden mielestä miehellä ei ole mitään oikeuksia, vain elatusvelvollisuus. Ja isyydellä ei lapsen kehityksen kannalta mitään merkitystä.

Ranskassa uusi lakialoite tullessaan voimaan määrittää yhteishuoltajuuden ja kahden kodin järjestelmän avioerotilanteen lähtökohdaksi.

http://www.lefigaro.fr/actualite-france/2017/11/21...

Täysin keskeistä on myös elatusvelvollisuuden uudelleenmäärittely. Kahden kodin järjestelmä ei edellytä elatusvelvollisuutta laisinkaan, koska järjestely puolittaa myös lapsen elatuksen kustannukset.

Käyttäjän SamiEtellahti kuva
Sami Etelälahti

Kalkkis on melko kalkkis termi. t. Kalkkis

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Siis pitäisikö olla kaksi joulua vuodessa?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Kyllähän noita jouluja ositetaan muutenkin useampia kuin yksi. Esimerkiksi se, miten isovanhemmat saadaan ositettua kunkin heidän lapsensa perheiden luokse, kun joulua vietetään perheittäin, ei suvuttain.

Siihen sitten vielä päälle joulun avioero-ositus niin saadaan siis isovanhempien_lapset × eronneiden_perheet eri joulua.

Toimituksen poiminnat