Mirita Saxberg Järjen ääni

Helsingin vuoden 2020 talousarvio lähtee vakaalta talouspohjalta

Lähtökohdat kuluvan vuoden budjetille olivat lähes yhtä hyvät. Helsingin tilikauden tulos vuodelta 2018 oli lähes 200 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Veroprosenttia laskettiin, mutta siitä huolimatta verotulot kasvoivat arvioitua enemmän. Tämä johtuu työn määrän lisääntymisestä ja palkkojen kasvusta.

Ennusteen mukaan työllisyystilanne paranee ja palkkataso nousee entisestään. Helsinki tulee saamaan entistä suuremman verotuoton edelliseen vuoteen verrattuna. Veroprosenttia on varaa edelleen laskea.

Kuitenkin kaupungilla on oltava säästöjä pahan päivän varalle, jotta kaupunki voi ylläpitää kestävää kasvua. Suomennettuna tämä ei tarkoita sukanvarteen säästämistä tai kaupunkilaisten palveluista leikkaamista. Kasvun turvaaminen tarkoittaa käytettävissä olevien varojen investoimista järkevällä tavalla.

On hienoa, että kaupunkistrategiassa on selkeät tavoitteet toimialoittain eriteltynä. Ensi vuoden talousarvioon kirjattaviin konkreettisiin toimenpiteisiin on vain rakennettava entistä selkeämmät mittarit.

Väestöryhmien ja alueiden hyvinvointierot ovat Helsingin suurimpia ongelmia. Koulutuksellinen ja tulotasoihin perustuva eriarvoistuminen vaatii kohdennettuja toimia etenkin kaupunkiympäristön toimialalla.

Väestön ikääntymisen takia sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa. On hyvä, että Helsingillä on omavarainen ja toimiva sote-järjestelmä, jota ei edellisen kauden hallitus onnistunut kaatamaan. Nyt Helsingin on aika panostaa sote-palvelujen suunnitteluun, laatuun ja nopeuttaa perusterveiden kaupunkilaisten hoitoon pääsyä.

Strategian mukaan kaupungin keskeisin tehtävä on kestävän kasvun turvaaminen. Sen kannalta tärkeimmässä asemassa ovat lapset ja nuoret.

Liike Nyt Helsinki -valtuustoryhmä on sitä mieltä, että lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava. Ilman opiskelupaikkaa jääneitä peruskoulun päättäneitä on enemmän kuin vuosi sitten. Työn ja koulutuksen ulkopuolella on 6,6 prosenttia nuorista.

Määrärahojen leikkaukset vuoden 2019 budjetissa kohdistuivat keskeisesti kasvatukseen ja koulutukseen. Kotihoidontuen kuntalisä poistettiin yli 2-vuotiailta. Vaikutukset nähdään parin kuukauden sisällä. Ne tulevat osumaan pienituloisiin lapsiperheisiin ikävällä tavalla.

Peruskoulujen ja lukioiden, sekä ammatillisen koulutuksen yhteenlaskettu tuottavuustavoite saavuttaa 11 miljoonan euron säästöt. Kuulostaa äkkiseltään hyvältä, mutta vaikutus on päinvastainen. Tuottavuustavoite tarkoittaa käytännössä perus- ja toisen asteen opetuksessa tuntimäärien vähentämistä ja ryhmäkokojen kasvattamista.

Lapset ja nuoret kärsivät mielialaongelmista ja tuntevat yksinäisyyttä. Ongelmat ovat lisääntyneet etenkin ammatillisessa koulutuksessa, kun opettajien määrää ja lähiopetusta on vähennetty.

Liikunnan toimialan ja varsinkin liikuntapaikkarakentamisen määrärahoja on 2009 vuodesta saakka systemaattisesti vähennetty. Vain noin 15% ammattikoululaisista ja lukiolaisista liikkuu vähintään tunnin päivässä. On kiitettävää, että kaupunki on käynnistänyt asianmukaisen liikkumisohjelman. Nyt Helsingillä ei silti ole varaa investoida uusiin liikuntapaikkoihin.

Kaupunkilaisten hyvinvointiin liittyvät leikkaukset ovat perusteltavissa silloin, kun talous on kireä ja yritysten kautta ei ole mahdollista paikata kunnallisten palvelujen puutteita. Helsinki kuitenkin kukoistaa vakaan talouden takia.

Kotihoidontuen kuntalisän leikkaus on peruutettava, varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ryhmäkokoja pienennettävä, sekä lähiopetuksen ja opettajien määrää lisättävä niin perus- kuin toisella asteella. Liikunnan määrärahoja on lisättävä siten, että jokaisella lapsella ja nuorella on ainakin yksi harrastus. On varmistettava riittävät resurssit kasvatuksen, koulutuksen ja liikunnan toimialoille.

Panostetaan sellaiseen kasvuun, joka lisää kasvua.

Lopuksi

On ilahduttavaa, että Helsinki on ottanut käyttöön osallistavan budjetoinnin ja stadiluotsit. Kaupunkilaisten osallisuuteen panostetaan. Tilastoja ja tuloksia helsinkiläisten tyytyväisyydestä toimenpiteisiin ei vielä ole saatavilla, mutta Liike Nytin vaikuttajaverkostoon kuuluvien kaupunkilaisten mukaan päätöksenteon läpinäkyvyydessä, asukkaille järjestettävien kuulemistilaisuuksien oikea-aikaisuudessa, saavutettavuudessa ja vaikuttavuudessa on runsaasti parantamisen varaa.

Liike Nyt –valtuustoryhmän keskeisiin periaatteisiin kuuluu päätösten tekeminen yhdessä helsinkiläisten kanssa. Valtuutettujen tärkeä tehtävä on tarjota tietoa valtuuston toiminnasta ja kuunnella kaupunkilaisten mielipiteitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Miten valtuusto aikoo varmistaa sen, että myös vuoden 2021 talousarvio lähtee vakaalta talouspohjalta?

Monet Helsingin kaupungin tulevaisuuden suunnitelmat ajavat käytännössä yrityksiä kehyskuntiin yhä enenevissä määrin muun muassa liikennesuunnittelun nurinkurisuuden johdosta.

Helsingin sisääntuloväylillä jonot vain kasvavat sen sijaan, että kaupunkiin saapumista helpotettaisiin. Pysäköintipaikkoja ja ajokaistoja muutetaan kiihtyvällä vauhdilla polkupyöräilijöiden temmellyskentiksi ja jotka niin kauan kuin Suomessa kasvaa viinirypäleitä tulevat olemaan 50% vuodesta tyhjillään.

Kaupunkiin on jo muodostunut segregoitumisvaarassa olevia alueita, joissa jo lähes 90% tarhaikäisistä on maahanmuuttajataustaisia. Mitä kestävää tässä kehityksessä on?

"Liikunnan määrärahoja on lisättävä siten, että jokaisella lapsella ja nuorella on ainakin yksi harrastus."

Miksi Saxberg edellyttää, että vain liikunnalliset harrastukset ovat harrastuksia, joihin kaupungin tulisi panostaa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset