*

Mirita Saxberg Järjen ääni

Kaikki blogit puheenaiheesta Koulutusleikkaukset

Koulutuksen alasajo, hyvä vai huono asia?

 

 

Kuten tiedämme, että kaikista koulutuksista on leikattu. Viimeisimpänä ollut esillä ammattikouluksen muutokset. Pohdin eilen illalla asiaa, että viekö tämä meidän koulutustason todellakin alas vai voiko tästä olla jotakin hyötyä? 

 

Mitä koulutusleikkaukset ovat tarkoittaneet käytännössä?

Lähes kymmenen vuoden ajan suomalainen koulutusjärjestelmä on ottanut iskun iskun perään. Mikään yksittäisistä ratkaisuista ei ole kovinkaan dramaattinen, mutta kokonaistilanne on muuttunut. Rahasummista ja prosenteista on helppo puhua, mutta niiden konkreettinen merkitys on mahdotonta hahmottaa, jos ei tunne alaa, josta on kyse. Tällä hetkellä Suomessa toteutetaan Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten johdolla ehkäpä itsenäisen Suomen sivistysvihamielisintä politiikkaa.

Kuntavaalit ovat maahanmuuttovaalit - ainakin suurissa asutuskeskuksissa

Viime aikoina muutamat kuntavaaliehdokkaat ovat päivitelleet sitä, että heiltä on tivattu vastauksia maahanmuuttoasioissa. Nähdäkseni tässä ei ole mitään outoa, sillä maahanmuutto Suomeen jatkuu ja ehkä hieman kasvaakin. Ainakin maamme suurimmissa asutuskeskuksissa, joihin maahanmuuttajat perinteisesti sijoittuvat, kuntavaalit ovat mitä suurimmassa määrin maahanmuuttovaalit.

Ammatillisen koulutuksen uudistus tarvitsee kolmikantaa

Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on leikattu ainakin Kokkolassa vuosina 2012-2017 kokonaisuudessaan noin 26%. On surullista kuinka vähän yhteiskunnallista keskustelua näin suurista leikkauksista on käyty verrattuna yliopistoista ja korkeakouluista käytyyn keskusteluun, jossa leikattiin suhteessa huomattavasti vähemmän. Tästä tulee väkisinkin sellainen mielikuva, ettei ammatillista koulutus nauti sille kuuluvaa arvostusta yhteiskunnassamme.

Meitä ei toista kertaa kuseteta!

Vaikka Sipilän hallitus on ollut vallassa yli puolitoista vuotta, ei sen koulutusvihamielinen politiikka lakkaa järkyttämästä. 850 miljoonan euron leikkaus koulutukseen on järkyttävän suuri, suhteellisesti laskettuna suurin yksittäinen leikkauskohde. Kun muistetaan kaikille varmasti tutut kuvat hallituspuolueiden edustajista poseeraamassa Koulutuksesta ei leikata -kylttien kanssa viime vaalien alla, niin ymmärtää miksi sana ”koulutuskusetus” on opiskelijoiden huulilla. Kyseessä on historian suurin vaalipuhallus.

Koulutuslupauspuolue kokoomuksen omituinen seikkailu

Kokoomus lupasi ennen eduskuntavaaleja, että koulutuksesta ei enää leikata. 

Toisin kävi. Kokoomus petti antamansa koulutuslupauksen. 

Vihreät eivät hyväksy mitään kokoomuksen johdolla tämän hallituksen aikana tehtäviä leikkauksia koulutukseen. 

Vihreät ovat esittäneet vaihtoehtobudjetissa koulutukseen ja tutkimukseen noin 446 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen budjetissa.

Koska raha ei kasva puussa, olemme tehneet arvovalinnan ja korvanneet koulutusleikkaukset karsimalla ympäristölle haitallisia tukia. 

Vasemmiston valinta: oikeudenmukainen ja uudistuva Suomi

Politiikassa on aina vaihtoehtoja. Politiikka on vaihtoehtojen taidetta. Hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi on yksi mahdollinen vaihtoehto, mutta ei missään nimessä ainoa. Eilen oppositiopuolueet esittelevät omia vaihtoehtojaan ensi vuoden talousarvioiksi ja vaihtoehdoiksi Sipilän hallituksen politiikalle.

Opettaja on maailman tärkein yrittäjä

"Yrittäjämäisen asenteen luomisessa opettajalla on elintärkeä rooli. Koulutuskentän myllerryksessä koulutuksen laadun ylläpitäminen, sekä tämän päivän nuorten asennekasvatus on paljolti kiinni opettajien osaamisesta. Myös opetustyö edellyttää yrittäjämäistä asennetta: vastuun kantoa omasta jaksamisesta, työhyvinvoinnista, oman osaamisen päivittämisestä sekä kyvystä kasvattaa nuorten suhtautumiskykyä alati muuttuvaan työelämään."

Sipilän innovaatiopetos

Suomen vahvuus on sen kansa. Suomi voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa vain työvoiman osaamisella ja korkealaatuisella koulutuksella. Koulutus myös vahvistaa työllistymisen edellytyksiä ja kykyä selviytyä monimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Minua vuotta vanhempia, eli vuonna 1987 syntyneitä on tutkittu tarkasti. Viimeisimmän tutkimusraportin mukaan heistä peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 11 prosentilta naisista ja 15 prosentilta miehistä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä