*

Mirita Saxberg Järjen ääni

Kaikki blogit puheenaiheesta Ammatillinen koulutus

Onnela nimeltä Suomi, jota myös paratiisiksi kutsutaan

Olipa kerran maa nimeltä Suomi. Maata rakennettiin ahkerasti ja lopulta se valmistui 70-luvulla ja sen jälkeen olemme eläneet ihanassa pysähtyneisyyden onnelassa, jota voi kutsua myös paratiisiksi. Oli Neuvostoliitto, idänkauppa, Kekkonen, yya-Suomi, Suomen markka, kaksi tv-kanavaa, Spede, Lasse Viren ja Kivikasvot. Mikä oli elää paratiisissa, jossa kesällä paistoi aurinko ja talvella oli aina lunta. Ihanaa pysyvyyttä.

Kuka meitä hoitaa tulevaisuudessa?

Väestö ikääntyyy ja hoitajien määrän vähentyy. “Pula vanhusten hoitajista pahenee, 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu 20 vuodessa, samassa ajassa hoitajamäärä puolittuu”. Näin uutisoi Kuntalehti jo vuonna 2013.

Koulutuspolitiikassa rakennettu Potemkinin kulisseja kymmenen vuoden ajan

 

Mistä saisi suomalaisille koulutuspoliitikoille sellaisen konsultin, jota he uskoisivat? Siis jonkun täyspäisen kokonaisuuden hallitsijan, joka ei selitä myydäkseen. Sellaisen, joka on opettanut oikeasti eikä vain ”tutkinut” ja ”käynyt kouluissa” puhumassa.

Kun 2000-luvun alussa menestyimme PISA-tutkimuksissa, maailma tuli kylään kysymään, miten me teimme sen. Ollessani saksalaisessa pikkukylässä sinne tuli Bonnista asti korkea opetusvirkamies esittämään saman kysymyksen.

Kasvava Vantaa vaatii tekemistä uusille käsille

Työllisyyden parantaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat avainasemassa, jotta Vantaan palvelutarpeen kasvu saadaan rahoitettua ilman kohtuuttomia leikkauksia tai uudelleen kiihtyvää velanottoa. Tämän hetkinen tilanne ei ole valoisa. Vantaan työttömyysaste on korkea, noin 12 prosenttia, ja paljon huolta herättävät pitkäaikaistyöttömyys sekä nuorisotyöttömyys ovat kasvaneet

Ammatillisen koulutuksen uudistus tarvitsee kolmikantaa

Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on leikattu ainakin Kokkolassa vuosina 2012-2017 kokonaisuudessaan noin 26%. On surullista kuinka vähän yhteiskunnallista keskustelua näin suurista leikkauksista on käyty verrattuna yliopistoista ja korkeakouluista käytyyn keskusteluun, jossa leikattiin suhteessa huomattavasti vähemmän. Tästä tulee väkisinkin sellainen mielikuva, ettei ammatillista koulutus nauti sille kuuluvaa arvostusta yhteiskunnassamme.

Ammatillisen koulutuksen leikkauksille on tulossa tilaa - 2030 -luvulla

Toisen asteen koulutukseen tulevat ikäluokat ovat kasvussa vielä kymmenkunta vuotta, tulossa on pikemminkin toisen asteen koulutuksen laajentumisen kuin supistumisen aika. Leikkaukset ovat tämän vuoksi hämmentäviä.

Kuntavaalien lähestyessä kuntien tuleva päätehtävä - koulutus - on ollut hämmästyttävän vähän esillä. Ainakaan Oulussa puolueet eivät ole tehneet minkäänlaisia konkreettisia esityksiä ympäripyöreiden lupausten lisäksi. Valtakunnallisesti investoinnit toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ovat herättäneet keskustelua.

Millaista on olla neljä vuotta Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä?

Helsingin opetuslautakunta kokoontuu jälleen tänään kokoukseensa. Olen ollut lautakunnan jäsen nyt reilut neljä vuotta ja kausi on päättymässä. Usein minulta kysytään millaista on työ lautakunnassa, joka vastaa suuressa osin siitä mitä Helsingissä tapahtuu koulujen alueella?

Mistä nuorille työkokemusta

Yleinen työllisyystilanne on finanssikriisin jäljiltä edelleen huono, vaikka nyt onkin kehitystä parempaan. Erityisen hyvää on ollut Nokian puhelinkehityksen alasajon jälkeinen myönteinen rakennemuutos, jossa ICT-alan työpaikkojen määrä on Oulussa Nokian huippuaikoihinkin verrattuna jopa noussut. Samalla se on terveesti monipuolistunut lukuisiin erityyppisiin yrityksiin.

Puheesta tekoihin! Toisen asteen opiskelijat tasa-arvoiseen asemaan.

Luin tänään erinomaisen kirjoituksen liittyen ammatillisen koulutuksen arvostukseen. Kirjoittajana toimi Turun Ammatti-instituutin kieltenopettaja Paula Takio, joka kuvaili mielestä hyvin onnistuneesti niitä ennakkoasenteita, jotka kohdistuvat ammattikouluopiskelijoihin ja heidän koulutusvalintoihinsa. On ikävää, että vielä tänäkin päivänä ammatillista koulutusta ei arvosteta samassa mittakaavassa, kuin yleissivistävää lukiokoulutusta. Asenteet ja arvot ovat syvällä yhteiskunnassamme. 

Eläke- ja koulutuspolitiikasta sukupolvipolitiikkaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö on puuhannut opiskelijavalintauudistusta. Julkista keskusteluakin asiasta on yritetty aika ajoin aloittaa, mutta esimerkiksi populistinen aloite eläkkeiden sitomisesta indeksiin rohmusi samanaikaisesti mediatilaa.

No, miksi minä en – eivätkä viisaammatkaan – ymmärrä populistista eläkealoitetta? Eläkkeiden sitominen indeksiin kyllä nostaisi eläkkeitä, mutta ei kaikkein köyhimpien eläkeläisten osalta. Takuu- ja kansaneläkkeen tasoon ei indeksiin sitominen vaikuttaisi. Köyhän asialla ei tässä olla, vaikka keskustelusta näin voisi ymmärtää.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä