*

Mirita Saxberg Järjen ääni

%23yrittäjyys

Palkkauskynnystä madallettava!

Koulutus on hyvin tärkeä osa yhteiskuntamme tulevaisuutta, mutta yksinään se ei kanna. Nyt on pyrittävä tehokkaasti linkittämään koulutus ja työmarkkinoiden tarpeet.

Oikeaan tarpeeseen kouluttaminenkaan ei yksin riitä, kun valtaosa maamme työvoiman tarpeesta on pienissä tai keskisuurissa yrityksissä ja näiden kynnys uuden työvoiman palkkaamiseen on vieläkin pelottavan korkea. Tätä kynnystä on kunnan päätöksenteossa pystyttävä aktiivisesti madaltamaan, koska tämä on avainasemassa mietittäessämme ratkaisuja alueemme nuorisotyöttömyyteen.

Palkkauskynnystä madallettava!

Koulutus on hyvin tärkeä osa yhteiskuntamme tulevaisuutta, mutta yksinään se ei kanna. Nyt on pyrittävä tehokkaasti linkittämään koulutus ja työmarkkinoiden tarpeet.

Oikeaan tarpeeseen kouluttaminenkaan ei yksin riitä, kun valtaosa maamme työvoiman tarpeesta on pienissä tai keskisuurissa yrityksissä ja näiden kynnys uuden työvoiman palkkaamiseen on vieläkin pelottavan korkea. Tätä kynnystä on kunnan päätöksenteossa pystyttävä aktiivisesti madaltamaan, koska tämä on avainasemassa mietittäessämme ratkaisuja alueemme nuorisotyöttömyyteen.

Työttömien aktivointi

Osallisuus on hieno juttu ja kannustan kaikkia kykeneviä ihmisiä palkkatöihin, yrittäjäksi (mikäli se olisi kannattavaa, usein ei näin ole) vapaaehtoistöihin tai opiskelemaan. Nyt kuitenkin esitykset alkavat todella kuulostaa vitseiltä yhä enemmän joka kuukausi. Työpaikkoja ei luoda raporteilla ja hakemuksilla (paitsi viranomaisille ja firmoille itselleen). Meillä ei yksinkertaisesti ole työnantajia, jotka maksavat työnteosta. Töitähän on vaikka jokaiselle joka päivä, mutta kukaan ei maksa vaan monet tehtävät perustuvat vapaaehtoisuuteen, jotta ne toimivat.

Yrittäjyys on kunnan tärkein voimavara

Yrittäjyyttä tukemalla saadaan lisää elinvoimaa ja työtä. Helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista yritysveron kevennyksillä. Annetaan yrittäjyydestä tietoa, nuoret yrittäjät -verkosto, vaihtoehtoja, tiloja yrittäjyydelle, myönteinen ilmapiiri ja yrittäjyyskasvatusta. Neuvotaan lakisääteisissä asioissa yrittäjiä, esimerkiksi perustamalla yrittäjäkeskus. Yhden luukun palvelu olisi kuntalaisille paras, jossa voisi hoitaa muutkin palvelut.

"Ai sä olet yrittäjä, eli työtön"

"Ai sä olet yrittäjä, eli työtön"

Ehkä herättelevin kommentti mitä minä olen kuullut vähään aikaan. Maassamme vallitsee suuri työttömyysaste joka koskettaa erityisesti nuoria, mutta harva harkitsee yrittäjyyttä edes vaihtoehdoksi. Tähän on olemassa erittäin pätevä syy. Yrittäjyydestä on tehty yhteiskunnassamme peikko jonka myötä menetät sosiaaliturvasi, rahasi, perheesi ja terveytesi. 

On selvää, että yrittäjyyden olosuhteita täytyy parantaa entisestään koko maassa, mutta myös sen tietoutta tulisi viedä jo varhaiskasvatuksen ja koulutuksen asteelle.

Turvataan laadukas koulutus Helsingissä ja korjataan homekoulut kuntoon

Hyvät koulutusmahdollisuudet on jatkossakin turvattava Helsingissä. Laadukasta perusopetusta pitää tarjota kaikille ja ryhmät on pidettävä oppimisen kannalta sopivan kokoisina. Meidän täytyy lisäksi suoda mahdollisuus erikoistua musiikkiin tai joihinkin muihin oppiaineisiin, joista oppilas on kiinnostunut. Itse olen käynyt yläasteen matemaattis-luonnontieteellisellä linjalla.

Espoosta yrittämisen pääkaupunki

Olen viimeisen kahden vuoden aikana tavannut työssäni useita kasvua hakevia yrittäjiä. Moni heistä on ollut espoolainen. Kaupunkimme on monella tapaa hyvä paikka yrittämiselle. Meillä on teknillinen korkeakoulu, toimiva infrastruktuuri ja useita erilaisia kaupunginosia. Ennen kaikkea Espoo on kehittyvä ja yrittäjämyönteinen kaupunki. Aina voi kuitenkin tehdä asioita vielä paremmin. Itse haluan toimia sen eteen, että kotikaupungistani tulee kiistaton yrittämisen pääkaupunki Suomessa ja Pohjois-Euroopassa. 

Mitä Turku voi tehdä yrittäjyyden tukemiseksi?

Yrittäjiä yhdistää tutkimuksien mukaan ainakin yksi asia: heillä on vahvat turvaverkot. Suomessa turvaverkot ovat monelle olemassa. Toisilla on yhteiskunnan tarjoamien verkkojen lisäksi suvun tai perheen tekemä työ taustalla helpottamassa alkuun pääsyä.

Onko verotus jo talouskasvun ja innovatiivisuuden jarruna?

Verokohtelun pitää kannustaa hyviä yrityksiä siirtämään omistusta seuraaville polville. Uuden polven yrittäjillä on hyviä ideoita kehittää nykyistä toimintaa, mikä auttaisi myös maamme talouden kohentumista. Pitkään yrittäjänä toimineen kiinnostus toiminnan kehittämiseen on alentunut, koska tuotto on kohtuullisen hyvä nykyiselläänkin. Kylläisyyden tunne jarruttaa taloutemme kehittymistä ja estää uusien yrittäjien pääsyn työelämään.

Yrittäjäyhteiskunta?

Taas on yrittäjän tyypillinen viikko takana. Matkapäiviä 4 ja päivien pituudet keskimäärin 12 tuntia. Siis peruskauraa monelle yrittäjälle. Parin viimeisen viikon aikana on tullut keskusteltua monen yrittäjän kanssa ja ja ihmeteltyä samalla nykyisin välillä vilahtelevaa termiä "yrittäjäyhteiskunta". Kukaan tuntemani yrittäjä kun ei tunnu tuota termiä tuntevan tai tunnistavan. Olisi mielenkiintoista saada esimerkiksi Suomen noin 180.000 pienyrittäjän näkemys siitä, miten Suomessa yhteiskunta edesauttaa tai mahdollistaa yrittäjyyttä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä